tiistai 30. kesäkuuta 2015

Kasvisyönti Japanissa

Tällä kertaa kirjoitan hieman kasvissyöjänä olemisesta Japanista.

Monilla on mielikuva Japanista vaikeana maana kasvissyöjälle. Aivan hatusta heitetty mielikuva tämä ei ole, sillä Japanissa ei ihan perusraflasta merkintöjä ruokien kasvissyöjille sopivuudesta tai sopimattomuudesta löydy. Ruokien nimet voivat myös olla harhaanjohtavia, esimerkiksi "Seitsemän kasviksen riisipaistos" voi hyvin tarkoittaa seitsemää kasvista ja pekonia, viime vuosina muodissa olleet "tofupihvit" tarkoittavat jauhelihapihvejä, joita on vähän laimennettu tofulla. Varsinaisesti lihaa sisältämättömissä ruoissakin saattaa usein olla liha- tai kalalientä mausteena, joten tiukalle kasvissyöjälle ulkona syöminen voi olla vaikeaa.

Lihaton ruokavalio ei kuitenkaan ole mitenkään mahdotonta Japanissakaan. Tofua eri muodoissa löytyy hyllymetreittäin eikä se ole kallista. Sieniä ja kasviksia saa kohtuuhintaan monipuolisemmin kuin Suomesta. Soijan ja mirinin lisäksi japanilaisen maustamisen peruselementteihin lukeutuva dashi-liemi on mahdollista valmistaa konbu-merilevästä (vs. tonnikalahiutaleet), ja jo valmiiksi siitä valmistettua liemijauhetta myydään kaupassa. Jopa Suomessa suosittuja soijalihatuotteita on mahdollista löytää Japanista pieniltäkin paikkakunnillta, vaikka perusruokakauppojen hyllyillä en niihin ole vielä törmännyt.

Japanin osuuskaupasta kotiin tilattua soijarouhetta 

Läheisestä luonnontuote-/terveyskaupasta löydettyjä soijapalloja

 Useissa ravintoloissa löytyy lihattomia vaihtoehtoja (kannattaa tarkastaa tarjoilijalta aineisosat) ilman, että niitä erikseen mainostettaisiin kasvissyöjille sopivina. Yllättävistä paikoistakin voi saada kasvisvaihtoehtoja, esimerkiksi japanilaisesta hampurilaisravintolaketjusta Mos Burgerista saa useisiin hampurilaisiin vaihdettua pihvin soijapihviksi. Paikoin Japanista löytyy jopa erittäin tasokkaita vegaaniravintoloita!

Herkullinen vegaaniravintola Kiotossa (Teramachidoori)
 Itse asiassa japanilaiset ovat historiallisesti hyvin vähän lihaa kuluttavaa kansaa, ja vaikka lihansyönti on länsimaalaistumisen myötä kasvanut roimasti, on Japanin lihan kokonaiskulutus silti noin 10 kg luokkaa (/asukas/vuosi) siinä missä Suomessa vastaava luku on 76 kg (!??). Japanin vegetaristiliiton mukaan japanilaisista noin 9 % ilmoittaa, ettei syö lihaa (monet japanilaiset eivät tosin kokemukseni mukaan laske kalaa aina lihaksi) kun Suomessa kasvissyöjiä on Wikipedian mukaan 3-5 % väestöstä. No, tiedä näitä tilastoja. Oman kokemukseni mukaan kasvissyönti aatteena on monille japanilaisille hieman vieras käsite, mutta lihaa syömättömyyttä ei pidetä mitenkään erityisen outona tai paheksuttavana (usein ajatellaan, että taustalla voi olla enemmänkin terveyskysymykset tai huonosti lihaa sietävä ruoansulatus yms).

Parhaiten Japanissa kasvissyöjänä pärjää, jos tarkistaa ainesosat ja pystyy joustamaan pienen lihakimpaleen eksyessä kuviteltuun kasvisateriaan. Japanilaiset ovat yleisesti ottaen huomaavaisia ja vieraanvaraisia ihmisiä, jotka eivät pakota syömään lihaa tai katso vinoon, jos ilmoitat, ettet sitä syö.

Tällaista tällä kertaa, kyselkää ihmeessä, jos haluatte tietää aiheesta lisää!


torstai 11. kesäkuuta 2015

Perustuslain voima(ttomuus)

Minulle on tullut tavaksi viettää osaa elämästäni Japanissa, joten pohdin usein myös tämän maan politiikkaa, vaikken siihen pystykään vaikuttamaan (mitä nyt aukomalla päätäni paikallisille).

Japani on perustuslaillinen monarkia, jossa on alahuoneen (衆議院) ja ylähuoneen(参議院) muodostama parlamentti(国会). Alahuoneella on enemmän väkeä (480) ja se voi kaadella ylähuoneen (242) esityksiä, jos ylähuone ei vakuuta. En ole vieläkään täysin perillä, miten hommat toimii, mutta periaatteessa Japanin parlamentissa on siis puolueita, joita ihmiset ovat sinne valinneet. Varsin matalalla äänestysprosentilla, vain noin puolet kansasta vaivautuu äänestysuurnille nimittäin.

Viime aikoina on päivän polttavana aiheena ollut pääministeri Aben ja hänen hallituksensa jo pitkään ajamat lakialoitteet (安全保障関連法案), jotka laajentaisivat Japanin puolustusvoimien toimintavaltuuksia huomattavasti, mm. sallimalla Japanin rientää sotilaalliseen apuun, jos sen kanssa hyvissä väleissä olevaa maata vastaan hyökättäisiin ja siitä olisi vaaraa Japanin kansan hengelle, vapaudelle ja hyvinvoinnille. Japanissa nyt kuitenkin sattuu olemaan toisen maailmansodan jäljiltä sellainen hassunhauska perustuslain artikla 9, joka kieltää sodankäynnin ja asevoimien ylläpidon. Käytännössähän Japanilla on kuitenkin puolustusvoimat (自衛隊), joka on valtuutettu puolustamaan Japania aseellisesti, mikäli sen maaperälle hyökätään. 

No, nyt homma on niin, että herra pääministeri haluaa puolustusvoimille siis mahdollisuuden osallistua sotatoimiin ulkomailla. Näinhän hän ei asiaa ilmaise, vaan epämääräisesti selittää uusien lakien olevan Japanin turvaksi, siis ettei ylipäänsä pääsisi syntymään tilannetta, jossa Japanin maaperälle hyökkäys kohdistuisi. Oppositio vastustaa lakeja jyrkästi ja on ilmoittanut niiden olevan perustuslain vastaisia. Myös opposition paikalle kutsumat perustuslakiasiantuntijat ovat tulkinneet lakiehdotukset perustuslain vastaisiksi ja mielenosoituksia lakeja vastaan on järjestetty. Oppositio ja monet kansalaiset uskovat, että uudet lait johtaisivat Japanin aktiiviseen osallistumiseen Yhdysvaltain sotatoimiin ja pahimmillaan aiheuttaisivat myös sotilaallisen kriisin Itä-Aasiaan. 

Oli puolustusvoimien toimintavaltuuden kasvattaminen järkevää tai ei, asian käsittely tuntuu jotenkin oudolta. Opposition esittämiin kysymyksiin ei vastata kunnolla ja perustuslakia tulkitaan väkisin oman maun mukaan, vaikka asiantuntijat sanoisivat mitä. En ole mikään lainoppinut, mutta jo aikaisemin mainitsemani kohta mahdollisuudesta lähettää sotilaallista apua, "jos hyvissä väleissä olevaa maata vastaan hyökättäisiin ja siitä olisi vaaraa Japanin kansan hengelle, vapaudelle ja hyvinvoinnille", on vähän liian tulkinnanvarainen. Mitä se käytännössä tarkoittaisi? Jos Yhdysvaltojen armeija on Irakissa ja sitä vastaan hyökätään, voisiko Japanin hallitus tulkita, että siitä on vaaraa Japanille? Tämän tyyppisiin kysymyksiin pääministeri ei ole onnistunut vastaamaan, mikä on saanut opposition kihisemään entisestään. Jos hallitus aikoo oikeasti jättää huomiotta tulkinnat perustuslain vastaisuudesta, on sillä kuitenkin enemmistö parlamentissa, joten äänestämällä lait kyllä mennevät läpi. Saa nähdä kuinka käy.

Samaan aikaan Japanin perustuslain artikla 9 on ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.