torstai 11. kesäkuuta 2015

Perustuslain voima(ttomuus)

Minulle on tullut tavaksi viettää osaa elämästäni Japanissa, joten pohdin usein myös tämän maan politiikkaa, vaikken siihen pystykään vaikuttamaan (mitä nyt aukomalla päätäni paikallisille).

Japani on perustuslaillinen monarkia, jossa on alahuoneen (衆議院) ja ylähuoneen(参議院) muodostama parlamentti(国会). Alahuoneella on enemmän väkeä (480) ja se voi kaadella ylähuoneen (242) esityksiä, jos ylähuone ei vakuuta. En ole vieläkään täysin perillä, miten hommat toimii, mutta periaatteessa Japanin parlamentissa on siis puolueita, joita ihmiset ovat sinne valinneet. Varsin matalalla äänestysprosentilla, vain noin puolet kansasta vaivautuu äänestysuurnille nimittäin.

Viime aikoina on päivän polttavana aiheena ollut pääministeri Aben ja hänen hallituksensa jo pitkään ajamat lakialoitteet (安全保障関連法案), jotka laajentaisivat Japanin puolustusvoimien toimintavaltuuksia huomattavasti, mm. sallimalla Japanin rientää sotilaalliseen apuun, jos sen kanssa hyvissä väleissä olevaa maata vastaan hyökättäisiin ja siitä olisi vaaraa Japanin kansan hengelle, vapaudelle ja hyvinvoinnille. Japanissa nyt kuitenkin sattuu olemaan toisen maailmansodan jäljiltä sellainen hassunhauska perustuslain artikla 9, joka kieltää sodankäynnin ja asevoimien ylläpidon. Käytännössähän Japanilla on kuitenkin puolustusvoimat (自衛隊), joka on valtuutettu puolustamaan Japania aseellisesti, mikäli sen maaperälle hyökätään. 

No, nyt homma on niin, että herra pääministeri haluaa puolustusvoimille siis mahdollisuuden osallistua sotatoimiin ulkomailla. Näinhän hän ei asiaa ilmaise, vaan epämääräisesti selittää uusien lakien olevan Japanin turvaksi, siis ettei ylipäänsä pääsisi syntymään tilannetta, jossa Japanin maaperälle hyökkäys kohdistuisi. Oppositio vastustaa lakeja jyrkästi ja on ilmoittanut niiden olevan perustuslain vastaisia. Myös opposition paikalle kutsumat perustuslakiasiantuntijat ovat tulkinneet lakiehdotukset perustuslain vastaisiksi ja mielenosoituksia lakeja vastaan on järjestetty. Oppositio ja monet kansalaiset uskovat, että uudet lait johtaisivat Japanin aktiiviseen osallistumiseen Yhdysvaltain sotatoimiin ja pahimmillaan aiheuttaisivat myös sotilaallisen kriisin Itä-Aasiaan. 

Oli puolustusvoimien toimintavaltuuden kasvattaminen järkevää tai ei, asian käsittely tuntuu jotenkin oudolta. Opposition esittämiin kysymyksiin ei vastata kunnolla ja perustuslakia tulkitaan väkisin oman maun mukaan, vaikka asiantuntijat sanoisivat mitä. En ole mikään lainoppinut, mutta jo aikaisemin mainitsemani kohta mahdollisuudesta lähettää sotilaallista apua, "jos hyvissä väleissä olevaa maata vastaan hyökättäisiin ja siitä olisi vaaraa Japanin kansan hengelle, vapaudelle ja hyvinvoinnille", on vähän liian tulkinnanvarainen. Mitä se käytännössä tarkoittaisi? Jos Yhdysvaltojen armeija on Irakissa ja sitä vastaan hyökätään, voisiko Japanin hallitus tulkita, että siitä on vaaraa Japanille? Tämän tyyppisiin kysymyksiin pääministeri ei ole onnistunut vastaamaan, mikä on saanut opposition kihisemään entisestään. Jos hallitus aikoo oikeasti jättää huomiotta tulkinnat perustuslain vastaisuudesta, on sillä kuitenkin enemmistö parlamentissa, joten äänestämällä lait kyllä mennevät läpi. Saa nähdä kuinka käy.

Samaan aikaan Japanin perustuslain artikla 9 on ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.
  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti